3.2.2012 ja jonkinlainen jatkosuunnitelma

Tänään heräsin taas vaihteeksi hirveään migreenikohtaukseen. Sietämätöntä miten näitä tulee vähintään kolme viikossa nyt kun olen ollut aikaisemmin pystynyt pitämään jopa kuukausia kohtaukset poissa liikunnan avulla. Kohtaus oli vielä todella voimakas, eli sängystä nouseminen oli täysin mahdotonta mikäli halusin välttää oksentamisen tai pyörtymisen.

Sietämätöntä miten ylipäätänsä tuntuu, että kaikki se terveys ja hyvinvointi minkä ylläpitämiseen olin löytänyt toimivat ja mieluisat tavat on jotenkin menetetty täysin tämän tapauksen myötä.

Sitten parempiin uutisiin: kävin nyt toisella lääkärillä ottamassa selvää saisinko sieltä uusia näkökulmia tai ylipäätänsä edes jonkinlaisen jatkosuunnitelman, koska aikaisemmin käyttämässäni paikassa tilanne on tosiaan nyt se, että mulla ei ole ollut minkäänlaista jatkosuunnitelmaa tai edes diagnoosiepäilyjä tai mitään. Mulle vaan iskettiin todella voimakas kortisonikuuri käteen ja käskettiin syödä sitä viikko. Ja vaikka se on auttanut niin ketään ei ole kiinnostanut että mihin. Mua kiinnostaa mihin se auttaa, koska mua pelottaa, että mä romahdan henkisesti jos kaikki oireet palaa kun lopetan sen. Mulla on ollut todella hyvä ja energinen olo pari viikkoa.

En nyt pui käyntiä sen enempää yksityiskohtaisemmin, mutta koska ihmisiä tuntuu kiinnostavan tämä tilanteeni ja sen selviäminen niin kerron käynnistä lyhyesti. Tämä lääkäri kiinnitti huomiota viime verikokeiden aamukortisoliarvoon, joka oli juuri ja juuri viitearvojen rajalla. Aikaisemmassa paikassa tähän ei ole kiinnitetty mitään huomiota tai ylipäätänsä koko koetta ei olisi otettu ellen olisi sitä pyytänyt. Tämän perusteella on nyt kehitelty teoria: lisämunuainen on syystä tai toisesta palanut loppuun ja kehoa rasittamaan iskeneen pienen infektion oireet ovat jääneet päälle vaikka taudinaiheuttaja olisi poistunut kehosta. Tarkoitus olisi nyt ajaa rauhalliseen tahtiin kortisoni alas ja tsekata sen jälkeen onko lisämunuaisen kortisolituotanto palautunut normaaliksi, eli mitata sitä päivätasolla.

Tuntuu huojentavalta, että nyt on edes jonkinlainen teoria siitä miksi näin kävi ja jonkinlainen pitkän tähtäimen jatkosuunnitelma näiden äärimmäisen älykkäiden ”kokeile nyt vaikka tuota kortisonia viikko” -tyyppisten arvailujen sijaan. Toisaalta tuntuu myös aika turhauttavalta miten kauan kesti löytää edes jonkinlainen järkevä teoria ja ylipäätänsä lääkäri jota tuntui kiinnostavan kokonaiskuvan tarkastelu yhteen elimeen obsessoitumisen sijaan. Äärimmäisen turhauttavalta varsinkin tuntuu se, että mä olen suurinpiirtein terveellisimmin elävä mun kaveripiirissä ja siitä huolimatta mä olen ainoa jolta lahoaa keho. Mietityttää mitä kieroutunutta karmaa se on, että juuri mulle käy näin, vaikka mä yritän keskimääräistä paremmin pitää kehostani huolta.

Kortisonin alasajossa on kuulemma syytä seurata tarkasti mielialaa ja vireystilaa, joten jatkan raportointia olotilasta sen aikana. Vielä ei epäillä olisiko mulla jokin lisämunuaisen suurempilaatuinen toimintahäiriö vai onko kyse ohimenevästä tilasta. Toivottavasti jälkimmäinen.

Share

Yksi vastaus artikkeliin ”3.2.2012 ja jonkinlainen jatkosuunnitelma

  1. Jarmo

    Tervehdys Jarmolta.
    Tässähän se ongelma onkin. Niin kauan, kun joku asia mahtuu virallisten taulukoiden sisään, kukaan ei tee mitään vaikka poikkeama potilaan omista perusarvoista olisi huomattavakin.
    Mä olen tämän saanut huomata, kun mun oma peruslämpötila on 36,3 -. 36,6 ja jo 36,9 ylhäällä tai 36,2 alhaalla aiheuttaa pahaa oloa, kukaan ei korviaan lotkauta. Jo yksistään sen, että joku arvo on potilaan omasta normiluvusta siirtynyt sivuun, pitäisi olla lääkärille merkki siitä että asiaa on syytä seurata. Eihän normitilassa olevan ihmiskehon mittausarvot ainakaan pitkäkestoisesti muutu ilman syytä.

    Edelleen mä kuitenkin ihmettelen sitä, että lisämunuaisen ohjatessa ihon pigmenttihormonin tuotantoa sulla pitäisi ymmärrykseni mukaan olla ihon värivirheitä nivelissä ja taivekohdissa (kainalot, polvi, kyynär ja nivustaipeet), siis jos sulla olisi lisämunuaisen poksahdus eli Addisonintauti noinkin rajuilla oireilla ja tuolla kestolla. Jossain aiemmassa viestissäsi mainitsemasi laihtuminen sopisi myös Addissonintautiin. Hyvin hämärä muistikuva (en nyt yötä myöten jaksa käydä etsimään tarkemmin) on se, että Addisonintautiin liittyisi myös hiusten sekä muun karvoituksen lähtöä. Oletko huomannut että hiuksia tms olis hävinnyt enemmän kuin normaalisti hävisi ennen ongelmiesi alkua.

    Lopuksi.
    Onneksi nämä nuoremmat uudet lääkärit on ensinnäkin vähän paremmin koulutettuja ja toisekseen enemmänkin kiinnostuneita potilaistaan. Nimittäin tossa joku aika takaperin (en nyt enää muista päivämäärää) mulle tehtiin sovitulla ajalla sokerirasituskoe, jonka seurauksena sain takykardiakohtauksen (mä just ja just pysyin tajuissani ja ymmärsin missä mennään voimat meni ihan täysin ja hoitajat mut autto hoitohuoneeseen). Päivystävä lääkäri oli nuorempi nainen, joka otti asiani riittävällä vakavuudella ja hän esittikin teorian joka, mielestäni ja omat kokenmukset huomioiden, on ihan uskottava. Kyseessä saattoi olla äärikylmän voimakkaasti sokeripitoisen nesteen aiheuttama sokkireaktio jonka laukaisevana tekijänä on vatsan alueen, sydämeenkin vaikuttavaan, hermoon (pitää se hermo asia setviä vielä ajan kanssa) kohdistunut ääriraju lämpötilavaikutus. Sen takia uskon hänen oikeassaolemiseen, koska kotonakin on liian kuumana syödyn ruuan kanssa ollut vähän samaa ongelmaa.

    Vielä sun tapauksestasi sen verran, että outoa tosiaan olisi Addisonintauti ilman, että on niitä (tuhkanharmaita tai kuparinruskeita) värimuutoksia kohdissa jotka aiemmin mainitsin. Oletko huomannut itselläsi lisääntynyttä tai vähentynyttä suuolan käyttöhalua, nopean pikamuistin mukaan tämä saattaisi korreloida Addinsonintaudin aiheuttamien puutostilojen kanssa.

    Jatka vaan taistelua asiasi selviämisen puolesta, äläkä luovuta..
    t. Jarmo

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


+ 7 = 13

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>