25.4. Olotiloja

Tämä on taas niitä päiviä, kun on tosi toivoton olo. Vaikka migreeniestolääkitys on saanut migreenin kuriin ja särkylääkkeiden käytön radikaali vähentäminen on saanut vatsan toimimaan taas normaalisti – eli ns. tämän sairastumisen ”sivuoireet” on saatu kuriin – stressinhallintatapojen puuttuminen on hirveää. Kaipaisin niin hirveästi liikuntaa. Tuntuu jotenkin typerältä olla ilman sitä. Pitäisi välttää stressihormonin erittämistä ja tuntuu, että eritän sitä moninverroin enemmän nyt kun en voi treenata. Joka johtaa siihen, että stressaan etten parane koko vuonna.

Juoksin elokuussa Midnight Runin. Se oli pisin matka minkä olen kerrallaan juossut koskaan ja muistan vieläkin miten mahtavalta tuntui päästä maaliin. Onnistua. Tuossa pari viikkoa sitten tuli ennakkoilmoittautumisesta sähköpostia. Itketti. En usko, että pääsen juoksemaan, joten en ole ilmoittautunut. Fyysinen olomuoto muuttuu jatkuvasti vastenmielisemmäksi, kun lihakset näivettyvät ja rasva kerääntyy. Enpä tiedä. Jotenkin mä olen alkanut ajatella liikaa tuota lisämunuaista ja sen vaikutusta mun mielialaan, kun se suuren annostuksen kortisonikuurin aiheuttama aktiivisuus ja vireys tuntui niin mielettömän hyvältä. Nyt tämä on tällaista passiivista ja turhauttavaa odottamista, että syödään kuuri loppuun ja sitten mietitään taas mitä tehdään.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


3 − = 2

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>