Aihearkisto: Yleinen

26.10.2012

Heipähei!

Olen tässä ollut muutamia kuukausia jo siinä uskossa, että olisin voinut unohtaa tämän tapauksen. No, ilmeisesti talven tulon merkki mun taloudessani on veren kuppaamisesta mustelmaiset kyynärtaipeet. Ja kireet hermot. Ja viiden tunnin jokavuorokautiset päiväunet.

No, tämän keissin ystäville helpotuksen sanana, että tutkiminen näemmä jatkuu. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että mä olen henkisesti aivan täynnä tämän tapauksen vatvomista joten voi olla etten vastaile niin aktiivisesti kommentteihin ja sähköposteihin, mutta käyn päivittämässä tilannetta kuitenkin tänne.

Eli lyhyesti mitä tässä nyt kävi: syyskuun alussa alkoi flunssa, söin siihen turhaan antibioottikuurin, elimistö alkoi taas kiukuttelemaan ja aamukortisoli on tällä hetkellä muikeat 30 nmol/l. Nyt kävin tänä aamuna verikokeissa jälleen ja tuossa ensi viikolla kerään virtsaa kortisolitasojen mittaamista varten. Eli lisämunuaiset ei toimi edelleenkään oikein. Ilmeisesti ne nyt sitten sekosivat taas, kun elimistö sai lisästressiä flunssan takia.

Nyt 15 kk kestänyt liikuntatauko jatkuu jälleen ennaltamääräämättömän ajan. En jaksa enää tauottaa noita salijäsenyyksiä, vaan menen lääkärintodistuksen kanssa irtisanomaan ne kunhan jaksan. Töissä mä pystyn käymään onneksi. On kiva, että on jotakin muuta ajateltavaa. Palataan asiaan, kun saan tuloksia.

Share

24.5. Fiiliksiä

Laitetaanpa taas pitkästä aikaa olotiloja, kun kävijämäärissä on taas piikki.

Tällä hetkellä ei ole kortisonia, joten jaksaminen on vähän sitä sun tätä. Muutamana aamuna viikonloppuisin on tuntunut, että kunnon sairastelu alkaa, mutta noin kokonaisuutena tämä on nähtävästi jämähtänyt nyt tällaiseksi krooniseksi nuhaksi ja yskäksi, sekä voimattomuudeksi ja väsymykseksi. Töissä jaksaa käydä, mutta ei oikein tehdä muuta.

Pitäisi varata lääkäri, mutta asioiden aikaansaaminen on vähän heikkoa. No, ehkä mä varaan sen nyt sen sijaan että velloisin asialla täällä.

Noniin, lääkäri on nyt sitten ensi torstaina. Oon jotenkin niin kyllästynyt tähän hommaan etten jaksaisi edes hoitaa tätä, kun asia ei oikein etene. Jotenkin kehokin on niin tottunut tähän liikkumattomuuteen, että se tykkää siitä. Mua kiinnostaa, olisiko liikkumisen aloittaminen taas tämän pitkän tauon jälkeen yhtä vastenmielistä mitä se joskus oli. Onneksi se fiilis menee nopeasti ohi.

Kilpirauhasia pitäisi ilmeisesti tutkia myös. Pitää ottaa asia lääkärillä puheeksi.

Share

Kevätflunssa?

Ok, heräsin just. Oon ihan tukossa, kurkku niin kipeä ettei pysty kunnolla puhumaan, limaa irtoaa ja kuumetta näemmä 38,4. Eilen olin vielä ihan ok. Mitäköhän tästäkin pitäisi nyt ajatella?

Ensimmäinen ajatus tietysti oli, että nytkö tämä alkaa taas. Juuri kun alkoi olla jonkinlainen luottamus siihen, että olotila on jotenkin stabiili.

Tää on aivan naurettavaa. Mulla alkaisi ensi viikolla uusia juttuja, joihin pitäisi jaksaa mennä. Pitää varmaan hakea uusi kuuri kortisonia, mikäli olo ei ole huomenna parempi.

Tuntuu niin uskomattoman typerältä pyrkiä itse minimoimaan elintavoilla stressihormonin tuotantoa, kun koko ympäristö tuntuu olevan sitä vastaan ja uusia stressitekijöitä tulee jatkuvasti kuormittamaan vanhoja. Tuntuu turhauttavalta ettei kukaan muu kuin minä tunnu ottavan huomioon sitä stressitekijöiden minimoimista pyrkimällä tukemaan edes sitä kautta. Sitä kuormitusta tulee vain kokoajan lisää joka ilmeisesti johtaa siihen etten mä ikinä parane.

Share

25.4. Olotiloja

Tämä on taas niitä päiviä, kun on tosi toivoton olo. Vaikka migreeniestolääkitys on saanut migreenin kuriin ja särkylääkkeiden käytön radikaali vähentäminen on saanut vatsan toimimaan taas normaalisti – eli ns. tämän sairastumisen ”sivuoireet” on saatu kuriin – stressinhallintatapojen puuttuminen on hirveää. Kaipaisin niin hirveästi liikuntaa. Tuntuu jotenkin typerältä olla ilman sitä. Pitäisi välttää stressihormonin erittämistä ja tuntuu, että eritän sitä moninverroin enemmän nyt kun en voi treenata. Joka johtaa siihen, että stressaan etten parane koko vuonna.

Juoksin elokuussa Midnight Runin. Se oli pisin matka minkä olen kerrallaan juossut koskaan ja muistan vieläkin miten mahtavalta tuntui päästä maaliin. Onnistua. Tuossa pari viikkoa sitten tuli ennakkoilmoittautumisesta sähköpostia. Itketti. En usko, että pääsen juoksemaan, joten en ole ilmoittautunut. Fyysinen olomuoto muuttuu jatkuvasti vastenmielisemmäksi, kun lihakset näivettyvät ja rasva kerääntyy. Enpä tiedä. Jotenkin mä olen alkanut ajatella liikaa tuota lisämunuaista ja sen vaikutusta mun mielialaan, kun se suuren annostuksen kortisonikuurin aiheuttama aktiivisuus ja vireys tuntui niin mielettömän hyvältä. Nyt tämä on tällaista passiivista ja turhauttavaa odottamista, että syödään kuuri loppuun ja sitten mietitään taas mitä tehdään.

Share

Kortisonilla edelleen

Lyhyt väliaikapäivitys. Eli diagnoosia ei ole selvinnyt vieläkään ja syön edelleen kortisonia. Epäily on edelleen lisämunuaisen rasitustila.

Share

10.3. ja sietämätöntä kortisonivieroitusta

Olen ollut muutaman päivän nyt ilman kortisonia ja olo pahenee kokoajan. Vireystila on ihan kohtuullinen, mutta yskä alkaa olla nyt jo sietämätön. Keuhkoissa myös tuntuu jotenkin epämiellyttävältä. Kai se johtuu jatkuvista, kovista yskäisyistä.

Kortisonin lopettaminen sinänsä sujui ihan hyvin. Alkuvaiheessa oli jatkuvasti vainoharhainen siitä, että miten mikäkin fyysinen tuntemus saattaisi liittyä siihen kortisonin määrän vähentämiseen, mutta noin kokonaisuutena eroa 40mg ja 5mg päiväannostukseen ei juurikaan ollut. 40mg alkaessa olin toisaalta aivan ylisuorittava, mutta tällä hetkellä voisin kuvitella suorituskyvyn olevan suht’ normaali.

Maanantaina mulla on soittoaika lääkärille ja kyselen mitä sitten tehdään. Lisämunuaisen toiminta pitäisi testata. Mun tekisi mieli aloittaa kortisoni uudestaan välittömästi, koska mulla on sitä vielä jäljellä, mutta odottelen nyt ainakin siihen testiin asti ja keskustelen siitä voisinko jatkaa kortisonia. Olotila ei ole todellakaan niin paha mitä se oli tammikuussa, mutta ajatuskin siitä, että se menisi taas siihen tuntuu sietämättömältä. Eikä tämä yskimisen lisääntyminen varsinaisesti vaikuta siltä, että suunta olisi parempaan päin.

Juuri nyt tuntuu siltä, että ihan sama vaikka pitäisi syödä tuota kortisonia loppuelämän ajan jos sillä välttää tämän oireilun.

Share

Yskänpuuskia

Äh.

Olen tiputtanut kortisonia jo yli puolet siitä millä aloitettiin. Yskä alkaa palailla. Viikonloppuna yskitti jo vähän ja tänään on ollut muutama todella voimakas yskänpuuska. Turhauttavaa. Alkaa iskeä vainoharhat, että oireet palaavat. Kenties tarkkailen vielä muutaman päivän tilannetta ja sitten varaan ajan lääkärille, että mitä kortisonin kanssa tehdään.

Inhalaattori ei oikeastaan helpota tilannetta yhtään. Yskä tulee ja menee, ja jättää jälkeensä epämukavan olotilan keuhkoihin.

En osaa oikein määritellä mistä tämänhetkinen yskä on peräisin. Tuntuu, että aluksi kurkkua kutittaa jonka jälkeen yskänpuuska iskee ja silloin se tuntuu tulevan voimakkaasti keuhkoista. Yskäisyt ovat niin voimakkaita, että jos kohtaus jatkuisi pitkään voisin kuvitella oksentavani niiden voimasta. Yskänpuuskan jälkeen on vaikea hengittää.

Noin muuten olotila on edelleen vireä, havainnointikyky on huomattavasti parempi kuin sairausaikana ja jaksan hyvin koko päivän aamusta iltaan. Kortisonin aiheuttama yliaktiivisuus on selkeästi vähentynyt annoskoon vähentämisen myötä. Illalla on helpompi rauhoittua nukkumaan ja nukahtaminen on helpompaa. Isolla annoksella kävin niin ylikierroksilla, että valvoin öitä. Nyt väsymys iskee oikeaan aikaan.

Yskän lisääntyminen kyllä tuntuu vähän lannistavalta.

Share

3.2.2012 ja jonkinlainen jatkosuunnitelma

Tänään heräsin taas vaihteeksi hirveään migreenikohtaukseen. Sietämätöntä miten näitä tulee vähintään kolme viikossa nyt kun olen ollut aikaisemmin pystynyt pitämään jopa kuukausia kohtaukset poissa liikunnan avulla. Kohtaus oli vielä todella voimakas, eli sängystä nouseminen oli täysin mahdotonta mikäli halusin välttää oksentamisen tai pyörtymisen.

Sietämätöntä miten ylipäätänsä tuntuu, että kaikki se terveys ja hyvinvointi minkä ylläpitämiseen olin löytänyt toimivat ja mieluisat tavat on jotenkin menetetty täysin tämän tapauksen myötä.

Sitten parempiin uutisiin: kävin nyt toisella lääkärillä ottamassa selvää saisinko sieltä uusia näkökulmia tai ylipäätänsä edes jonkinlaisen jatkosuunnitelman, koska aikaisemmin käyttämässäni paikassa tilanne on tosiaan nyt se, että mulla ei ole ollut minkäänlaista jatkosuunnitelmaa tai edes diagnoosiepäilyjä tai mitään. Mulle vaan iskettiin todella voimakas kortisonikuuri käteen ja käskettiin syödä sitä viikko. Ja vaikka se on auttanut niin ketään ei ole kiinnostanut että mihin. Mua kiinnostaa mihin se auttaa, koska mua pelottaa, että mä romahdan henkisesti jos kaikki oireet palaa kun lopetan sen. Mulla on ollut todella hyvä ja energinen olo pari viikkoa.

En nyt pui käyntiä sen enempää yksityiskohtaisemmin, mutta koska ihmisiä tuntuu kiinnostavan tämä tilanteeni ja sen selviäminen niin kerron käynnistä lyhyesti. Tämä lääkäri kiinnitti huomiota viime verikokeiden aamukortisoliarvoon, joka oli juuri ja juuri viitearvojen rajalla. Aikaisemmassa paikassa tähän ei ole kiinnitetty mitään huomiota tai ylipäätänsä koko koetta ei olisi otettu ellen olisi sitä pyytänyt. Tämän perusteella on nyt kehitelty teoria: lisämunuainen on syystä tai toisesta palanut loppuun ja kehoa rasittamaan iskeneen pienen infektion oireet ovat jääneet päälle vaikka taudinaiheuttaja olisi poistunut kehosta. Tarkoitus olisi nyt ajaa rauhalliseen tahtiin kortisoni alas ja tsekata sen jälkeen onko lisämunuaisen kortisolituotanto palautunut normaaliksi, eli mitata sitä päivätasolla.

Tuntuu huojentavalta, että nyt on edes jonkinlainen teoria siitä miksi näin kävi ja jonkinlainen pitkän tähtäimen jatkosuunnitelma näiden äärimmäisen älykkäiden ”kokeile nyt vaikka tuota kortisonia viikko” -tyyppisten arvailujen sijaan. Toisaalta tuntuu myös aika turhauttavalta miten kauan kesti löytää edes jonkinlainen järkevä teoria ja ylipäätänsä lääkäri jota tuntui kiinnostavan kokonaiskuvan tarkastelu yhteen elimeen obsessoitumisen sijaan. Äärimmäisen turhauttavalta varsinkin tuntuu se, että mä olen suurinpiirtein terveellisimmin elävä mun kaveripiirissä ja siitä huolimatta mä olen ainoa jolta lahoaa keho. Mietityttää mitä kieroutunutta karmaa se on, että juuri mulle käy näin, vaikka mä yritän keskimääräistä paremmin pitää kehostani huolta.

Kortisonin alasajossa on kuulemma syytä seurata tarkasti mielialaa ja vireystilaa, joten jatkan raportointia olotilasta sen aikana. Vielä ei epäillä olisiko mulla jokin lisämunuaisen suurempilaatuinen toimintahäiriö vai onko kyse ohimenevästä tilasta. Toivottavasti jälkimmäinen.

Share

Energiahoito

Olen ollut alusta alkaen tämän tapauksen johdosta aika avarakatseinen erilaisia hoitomuotoja kohtaan. Avarakatseisuutta tietysti lisäsi turhautuminen käyttämäni terveysaseman hoidon hitauteen ja aivan käsittämättömän turhauttaviin astmatesteihin keuhkolääkärin yrittäessä väkisin tehdä mulle astmadiagnoosia niin suurella intensiteetillä, että olisi voinut kuvitella kyseisen terveysaseman tarjoavan bonuksen jokaisesta astmadiagnoosista.

Ilta-Sanomien artikkelin jälkeen olen saanut satoja yhteydenottoja kaikenlaisilta tahoilta, jotka halusivat tarjota omia hoitomuotojaan. Suurin osa oli tietysti myyntiprovisioita kalastelevia luontaistuotekauppiaita. Päädyin kuitenkin lukemaan Facebookissa terveydenhoidosta erilaisia näkemyksiä jakavien ihmisten ryhmää, jossa tapaustani puitiin sävyyn, joka oli oikeastaan kaikkea muuta kuin rakentava. Ainoastaan pari keskustelun osallistujaa otti muhun yhteyttä ja tarjosi apua tai vinkkejä. Muut lähinnä keskittyivät kilpaa tuomitsemaan mun elintapoja, joista kenelläkään ei ollut siinä vaiheessa vielä edes mitään käsitystä ja harva edes vaivautui niistä multa kysymään.

Yksi yhteydenottajista oli kuitenkin Suomen Energiahoitajien Nino Tuovinen. Kyseessä on hoitomuoto, josta en siinä vaiheessa vielä tiennyt yhtään mitään. En edes tiennyt mihin käytännössä suostuin, kun sovimme Ninon kanssa, että hän tulee kokeilemaan hoitoa minun kohdallani. En ole alan asiantuntija, joten seuraavassa määrityksessäni voi olla asiavirheitä: energiahoidon tavoitteena on kanavoida kehoa kuormittavat energiatukokset ulos kehosta ja helpottaa tällä tavoin fyysistä olotilaa. Okei, suhtauduin koko asiaan lähtökohtaisesti hyvin skeptisesti, mutta ajattelin silti kokeilla. Sitä paitsi terveyskeskukseni ei ollut saanut mitään aikaiseksi, joten en menettäisi mitään.

Käytännössä energiahoito oli sitä, että Nino toi kotiini hierontapöydän jolle kävin makaamaan. Hän teki mittauksia raajojeni pituuksista ja kehon virheasennoista, jonka jälkeen hän ryhtyi purkamaan energiatukoksia. Makasin paikoillani, kun hän teki käsillään liikkeitä joilla energiatukoksia yritettiin kanavoida kämmenten ja jalkojen kautta ulos kehosta. Keskustelimme myös samalla. Hän kehotti keskittymään ajattelemaan negatiivisia tai ahdistavia kokemuksia ja niiden aiheuttamia tunnetiloja. Sitä mukaa kun lietsoin ahdistuksen tunteen pinnalle, hän kanavoi negatiivista energiaa ulos kehostani pois niiltä alueilta joissa ahdistus fyysisesti tuntui.

Energiahoitotoimenpiteen aikana tapahtui eräs mielenkiintoinen ilmiö. Skeptikkona yritin selittää tämän asennon aiheuttamisella puutumisella, mutta toisaalta en ole koskaan kokenut vastaavia puutumisreaktioita hierontapöydällä. Jalat ja kämmenet muuttuivat muutaman kerran hyvin puutuneiksi. Fyysinen tunnetila muistutti jotakin kramppauksen ja puutumisen välimuotoa, jossa raajaa on vaikea liikuttaa ja veri ei tunnu kiertävän kunnolla. Tunnetilat hävisivät energiahoidon jatkuessa.

Fyysinen olotilani tuntui energiahoidon jälkeen hieman paremmalta kuin aikaisemmin. Toisaalta olin myös aloittanut kortisonikuurin paria päivää aikaisemmin, joten on vaikea sanoa mitkä vaikutukset varsinaisesti olivat. Kahvakuula kuitenkin nousi maasta korkeammalle kuin sen kymmenen senttiä, mitä se oli syyskuun jälkeen noussut.

Yleiskokemukseni energiahoidosta oli erittäin positiivinen. Energiahoito luo ympäristön, jossa negatiivisia tunnetiloja käsitellään lämpimässä ja rakentavassa ilmapiirissä, ja jossa on mukana henkilö, joka keskittyy niiden poistamiseen täysin ja tekee jotakin konkreettista niiden poistumisen eteen. Ninon läsnäolo, rauhallinen keskustelutyyli ja energian kiireetön käsittely olivat ennen kaikkea hyvin terapeuttisia elementtejä pitkään sairaana olleelle ja fyysiseen tilaansa turhautuneelle henkilölle.

Toisin kuin terveyskeskuslääkäreistä, jotka ottavat liukuhihnalta potilaita vastaan keskittymättä yksilöihin, Ninosta huokui asenne, että hän todella välittää potilaasta ja haluaa parantaa potilaansa olotilaa. Uskon, että jo pelkästään sillä on mahdollista saada paranemisprosessi käyntiin, koska negatiivisten tunnetilojen käsitteleminen ja niiden siirtäminen konkreettisesti pois kehosta kohotti merkittävästi mielialaani ja toivoani paranemisen suhteen.

Suomen energiahoitajat toimivat monella paikkakunnalla ja suosittelen kokeilemaan kyseistä hoitomuotoa. Lisätietoja löydät sivulta Suomenenergiahoitajat.fi.

Share

Verikoetuloksia

Olotila tällä hetkellä alkaa olla jo aika hyvä. Tukkoisuus ja lievä voimattomuus vaivaavat edelleen, mutta syytä mihin kortisoni auttaa ei ole selvinnyt. Olisi edelleen siis kiva tietää mikä mua oikeastaan on vaivannut ja mihin kortisoni auttaa. Tänään kävin allergiaverikokeissa, joista tuloksia seuraa tämän viikon perjantaina. Tässä kuitenkin verenkuva laajasti, josta ei löytynyt mitään erikoista ainakaan oman lääkärini mukaan.

Tällä hetkellä ainoa epäily on jonkinlainen allergisoiva juttu, koska ainoa näkyvä ongelma on kokoajan ollut turvotus poskionteloiden limakalvoilla. Ottakaa kantaa!

Labratuloksia 30.01.2012

B-La 3mm/h
B-PVK+Tp Tehty
fB-Leukp 9.4 E9/l
B -Erypt 4.2 E12/l
B -Hbp 129 g/l
B -HKRp 38%
E -MCVp 9 fl
E -MCHp 31 pg
E -MCHCp 342 g/l
B -Tromp 351 E9/l
S -MypnAb Tehty
Vastaus: Ei Mykoplasmainfektioon viittaavaa
S -MypnAbG <45 EIU
S -MypnAbM NEGAT
S -CK 37 U/I
S -KIPA Tehty
S -TSH 2.5 mU/l
S -T4-V 12 pmol/l
fS-Metabol tehty
fS-Kol 4.4 mmol/l
fS-KOL-HDL 2.10 mmol/l
fS-Kol-LDL 2.0 mmol/l
fS-Tigly 0.67 mmol/l
fS-Gluk 4.8 mmol/l
S -ALAT 13 U/I
S -Krea 68 umol/l
S -K 3.8 mmol/l
S -Na 141 mmol/l
S -Uraat 243 umol/l
B -HbA1c 35 mmol/mol
B -Hb-A21C 5.3 %
fS-Ca-lon 1.23 mmol/ll
S -KeliaT1 tehty
Vastaus: Normaalit löydökset
S -IgA 1.54 g/l
S -tTGAbA <7 U/ml
S -ASAT 13 U/I
S -GT 8 U/I
S -B12-Vit 490 pmol/l
S -hs-CRP 0.65 mg/l
Vastaus: Tulkinta valtimotaudin riskissä:
Pieni riski alle 1.0 mg/l
Keskitason riski 1.0-3.0 mg/l
Suuri riski yli 3.0 mg/l
Riski: Sydäninfarkti, aivoinfarkti
Perifeerinen asteroskleroosi
ks. myös www.yml.fi Herkän CRP:n tulkinta.
S -Ferrit 47 ug/l
S -E2 0.85 nmol/l
Vastaus:
Viitearvot S -E2:
Follikkelivaihe 0.08-0.30 nmol/l
Ovulaatiohuippu 0.25-1.60 nmol/l
Luteaalivaihe 0.15-1.10 nmol/l
Postmenopaussi alle 0.20 nmol/l
S -FSH 3.4 IU/I
S -Korsol 187 nmol/l
Share